Tekoäly lausuu asiasta mm. seuraavaa:

Päivitetty To 8.10.2026

Sodan päättymisellä on yleensä asuntojen hintoja nostava vaikutus, sillä se poistaa markkinoilta epävarmuutta, alentaa elinkustannuksia ja palauttaa kuluttajien luottamuksen talouteen. Historiallisesti ja talousteorioiden valossa geopoliittisen kriisin (kuten Ukrainan sodan) päättyminen heijastuu asuntomarkkinoihin useamman eri kanavan kautta. Vaikutusmekanismit jakautuvat seuraaviin päätekijöihin:

1. Korkotason ja inflaation lasku

Sodat kiihdyttävät usein inflaatiota nostamalla energian, raaka-aineiden ja ruuan hintaa. Kun sota loppuu ja toimitusketjut normalisoituvat, inflaatiopaine helpottaa. Tämä antaa keskuspankeille mahdollisuuden laskea ohjauskorkoja. Alemmat korot tekevät asuntolainoista halvempia, mikä kasvattaa ostajien lainanottokykyä ja nostaa asuntojen kysyntää sekä hintoja. 

2. Kuluttajien luottamuksen palautuminen

Sodan aiheuttama epävarmuus saa ihmiset lykkäämään suuria päätöksiä, kuten asunnonostoa. Kun rauhan myötä tulevaisuuden näkymät selkiytyvät, patoutunut kysyntä purkautuu markkinoille. Ostajien paluu kasvattaa kilpailua asunnoista, mikä painaa hintoja ylöspäin. 

3. Rakennuskustannusten vakiintuminen ja tarjonta. 

Sodan aikana rakennusmateriaalien (kuten teräksen ja puutavaran) hinnat nousevat ja uudisrakentaminen usein hyytyy. Rauhan tultua jälleenrakennus ja globaali kysyntä voivat pitää materiaalit hetkellisesti kalliina, mutta markkinoiden ennustettavuus paranee. Koska uusia asuntoja on kriisin aikana rakennettu vähän, tarjonnan vähyys suhteessa kasvavaan kysyntään nostaa erityisesti kasvukeskusten asuntojen hintoja. 

Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää

• www.treco.fi  Sodan päättymisen vaikutukset Suomen asuntomarkkinoihin 28.4.2025 — Sodan aikana rakennusinvestointeja on jarruttanut materiaalien hintojen nousu, heikentynyt kannattavuus ja eritoten heikentynyt ky...
• Iltalehti Asuntomarkkinat: Näin sota vaikuttaa asuntovelalliseen - Iltalehti3.3.2022 — Sodan aiheuttama epävarmuus voi lamauttaa asuntomarkkinat. Lamaantumisen seurauksena asuntojen hintakehitys voi hidastua tai pysähtyä.

Verkkouutiset  24.9.2026

Uusi asuntokauppalaki nostaa asuntojen hintoja – ostajan suoja paranee

Hallituksen esitys tekisi uudiskohteisiin valittavasta rakennustyön tarkkailijasta vastaisuudessa pakollisen.

Hallituksen esitys uudeksi asuntokauppalaiksi lisää rakentamisen kustannuksia ja nostaa uusien asuntojen hintoja sekä sitä kautta asumiskustannuksia. Kiinteistöliiton mielestä muutokset kuitenkin parantavat uudiskohteissa asunnonostajien ja taloyhtiön asemaa, ja voivat parantaa myös rakentamisen laatua.

Hallituksen torstaina antama esitys uudeksi asuntokauppalaiksi tekisi uudiskohteisiin valittavasta rakennustyön tarkkailijasta vastaisuudessa pakollisen. Perustajaosakkaan eli rakennuttajan olisi huolehdittava siitä, että taloyhtiölle on viimeistään asuntojen myynnin alkaessa nimetty rakennustyön tarkkailija.

Tarkkailijan tehtävänä olisi osakkeenostajien edun mukaisesti seurata, että rakennus valmistuu sopimuksen mukaisesti, ja että erääntyvät kauppahinnat eivät ole olennaisesti suurempia kuin myyjälle aiheutuneet kulut. Rakentamisvaiheen jälkeen tarkkailijan tehtävänä on avustaa taloyhtiötä uudiskohteen vuositarkastuksessa ja jälkitarkastuksessa.

– Pidämme välttämättömänä, että rakennustyön tarkkailijalle säädetään riippumattomuusvaatimukset, koska rakennuttaja valitsee rakennustyön tarkkailijan, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi juristi Jaakko Lindfors tiedotteessa.

Vuositarkastukseen ja jälkitarkastukseen tarkennuksia

Hallitus esittää asuntokauppalakiin myös uudiskohteen vuosi- ja jälkitarkastuksiin liittyviä tarkennuksia. Vastaisuudessa vuositarkastus olisi järjestettävä 10–15 kuukauden kuluessa siitä, kun rakennusvalvonta on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi.

Myyjän olisi jatkossa järjestettävä erikseen vuositarkastuskokous, jossa myyjä esittää saamiinsa virheilmoituksiin perustuvan virheluettelon, arvion tarvittavista korjauksista ja korjausten aikataulusta.

Uutena asiana lakiin tulisivat säännökset jälkitarkastuksesta. Jälkitarkastuskokous olisi vastaisuudessa järjestettävä 6–12 kuukauden kuluessa vuositarkastuksesta.

– Ehdotetut muutokset tarkentaisivat vuositarkastusprosessia ja jälkitarkastusta. Muutokset saattavat kannustaa myyjää korjaamaan havaitut virheet aiempaa suunnitelmallisemmin ja nopeammin, Jaakko Lindfors toteaa.

Asunnonostaja tai taloyhtiö on tähän saakka joutunut maksamaan jokaisen rakennusvirheen korjauskustannuksista omavastuuosuuden. Hallitus esittää nyt lakiin muutosta, jonka myötä kohteessa havaittuja virheitä käsiteltäisiin kokonaisuutena, ja niistä aiheutuvat kustannukset katettaisiin vakuudesta omavastuun ylittävältä osalta.

Muutos parantaisi ostajien ja taloyhtiöiden asemaa huomattavasti nykytilanteesta, jossa yksittäisten rakennusvirheiden korjauskustannukset ovat helposti jääneet alle omavastuun ja siten taloyhtiöiden itsensä kustannettavaksi.

Myyjän vastuuaika päättyisi kymmenessä vuodessa

Lakiesitys päättäisi myyjän vastuun kymmeneen vuoteen. Rakennusaikana myydyissä kohteissa ostaja menettäisi oikeutensa vedota virheeseen, kun kymmenen vuotta on kulunut ns. hallinnonluovutuskokouksesta.

Muissa tapauksissa ostaja menettää oikeutensa vedota virheeseen kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennukset käyttöön otettavaksi.

– Myyjän vastuuajan päättyminen on tärkeää määritellä laissa, sillä nykyisin on epäselvyyttä kymmenvuotisvastuun alkuhetkestä. Epäselvästä tilanteesta aiheutuu riitatilanteessa ylimääräisiä kuluriskejä kaikille osapuolille, Jaakko Lindfors sanoo.